1.1 GPL eli GNU General Public License on avoimen lähdekoodin ohjelmille tarkoitettu lisenssi. Lisenssin alla olevat ohjelman eivät aina ole ilmaisia, vaan GPL:ssä “free” tarkoittaa vapautta. Käyttäjät pystyvät vapaasti muokkaamaan, kopioimaan ja jakamaan ohjelmia sekä sen lähdekoodia. Lisenssi takaa, että lähdekoodi julkaistaa samalla lisenssillä, eikä ohjelman käytölle tai levitykselle saa asettaa lisärajoituksia.
1.2 LGPL eli GNU Lesser General Public License on melkein samanlainen kuin GPL. Se eroaa GPL:stä niin, että se salliin ohjelman liittämisen osaksi toista, eri lisenssin alaista ohjelmaa.
1.3 Kyseinen lisenssi on Creative Commons -lisenssi, jolla voi jakaa osan tekijänoikeuksista sekä antaa haluamat vapaudet teoksen käyttöjälle, katsojalla tai kokijalle. Kuvassa oli vielä tarkemmin ottaen CC BY -lisenssi, jolla voi antaa muille oikeudet kopioida, levittää ja esittää alkuperäisen tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta ja sen pohjalta muokattuja versioita, mikäli he mainitsevat teoksen tekijänoikeuksiin henkilön alkuperäisenä tekijänä. Logon näkee, silloin kuin sivulle on merkitty käyttäjäoikeudet ja henkilö on lisenssöinyt teoksen lisenssin alle.https://www.linux.fi/wiki/GNU_LGPL
2.1 Latasin Fedora desktopin vertailua varten. Fedoran asennusprosessi oli hieman monimutkaisempi Ubuntusta, sillä siinä piti valita tarkemmin levyt joihin asennuksen suorittaa. Asennus oli kuitenkin suhteelisen yksinkertainen, mutta monimutkaisempi Ubuntuun nähden. Ubuntun ja Fedoran työpöydässä oli samankaltaisia piirteitä ja huomasi, että molemmat käyttävät GNOME desktop environmentia. Ubuntussa oli enemmän graafisia kuvakkeita (esimerkiksi tiedosto), kun taas Fedorassa ne olivat aika pelkistettyjä. Mielestäni Ubuntu toimi nopeammin, mutta kyseessä voi myös olla oma koneeni. Fedorassa uusien ikkunoiden rasti oli suurempi kuin Ubuntussa, mutta Ubuntussa ikkunoissa oli kuitenkin ikkunoiden isontamis ja alas laitto painikkeet.
2.2 
3. Yleisin Linux distro tammikuussa vuonna 2019 oli Ubuntu 38.1%, toiseksi suosituin oli Debian 22.4% ja kolmantena CentOS 17.8%. Muut Linuxin distrot Red Hart, Gentoo, Fedora, SuSE ja Scientific Linux olivat kaikki alta 3%. Vuoden jälkeen 25 tammikuuta 2020 Ubuntu on kasvattanut osuuttaan 38.7%, kun taas muut ovat menettäneet käyttäjiä. Debianin prosentti oli tippunut 18.8% ja CentOS 16.8%. Muiden pienempien distrojen prosentit olivat kaikki alle 2%.
4. Asensin Ubuntu Virtuaalikoneelleni Guest Addition lisätoiminnot. Guest Additionit ovat ryhmä laitteen ajureita ja järjestelmän applikaatioita. Ne ovat suunniteltu saavuttamaan parempi integraatio hostin ja virtuaalikoneessa olevan käyttöjärjestelmän välille. Näitä ovat esimerkiksi, helpot tavat jakaa kansioita, parempi ajan syknronointi hostin ja guestin välille sekä helpompi hiiren osoittimen integraation.
Jannin blogi 